Tänään rakas ihminen pysäytti minut ja epäsuorasti ilmaisi, että minun on aika vähentää älylaitteiden parissa viettämääni aikaa. Koska viime aikoina olen viihtynyt tovin jos toisenkin niin älypuhelimen kuin tabletinkin parissa, rehellinen kommentti osui ja upposi.
Alkuperäinen reaktioni rumaan totuuteen oli loukkaantunut ja puolusteleva. Aivan kuin kaikilla addikteilla, jotka eivät vielä ole valmiita myöntämään riippuvuuttaan.
Erityisesti äidin roolissa koen usein syyllisyyttä laitteiden parissa viettämästäni ajasta. Vaikkakin se liittyisi pääasiallisesti työntekoon tai opiskeluun. Valehtelisin jos väittäisin, että kaikki ruutuaikani on välttämätöntä, älyllistä toimintaa.
En kuitenkaan halua olla se vanhempi, joka on paikalla muttei läsnä. Fyysisesti lähellä mutta poissaoleva. Kun huomaa, että lapsi turhaan hakee katsekontaktia ”kiireiseen” aikuiseen, on eittämättä intervention paikka.
Suljin laitteet. Pysähdyin hetkeen ja katsoin lasta silmiin. Olen tässä ja nyt.
Älylaitteet
Älylaitteet harvoin tekevät käyttäjästään älykkäämmän. Useimmat käyttäjistä, allekirjoittanut mukaanlukien, eivät edes ymmärrä mihin laitteiden toiminta perustuu. Ellen aivan väärin muista, joku tietoturvallisuusalan ammattilainen on aikanaan todennut, ettei ikinä maailmassa antaisi lapsensa käyttöön älypuhelinta.
Älylaitteista on paljon huvia ja hyötyäkin. Mutta milloin rengistä tulee isäntä?
Kuka omistaa kaiken meistä kerätyn tiedon? Miten tietoamme käytetään?
Kyberrikollisuus ja sen eri muodot muuttuvat ja yleistyvät hurjaa vauhtia. Erilaiset huijaukset ja identiteettivarkaudet yleistyvät ja muuttuvat aina vain taidokkaimmiksi.
Älylaite tyhmentää.
Sen sijaan, että viettäisin laatuaikaa lasten tai puolison kanssa haen laitteista jotain epämääräistä, mikä täydentäisi minut. Mitä se sitten on, en tiedä. Ruudulta en kuitenkaan tule vastausta löytämään. Elämä on koko ajan ympärilläni.
FOMO ja FOBO
Ovatko Fomo ja Fobo sinulle tuttuja?
Ei, ne eivät ole Taru Sormusten Herrasta -trilogian hobitteja.
FOMO=
Fear of missing out, paitsi jäämisen pelko. Fomon on todettu liittyvän suurelta osin sosiaalisen median seuraamiseen. Somessa kun asiat usein vaikuttavat paremmalta kuin ehkä todellisuudessa ovatkaan. Ystävän syntymäpäiväpirskeet tuntuvat hauskemmilta, uusi sijoitusinstrumentti tekee kaikista muista rikkaita ja vanha koulukaveri vaikuttaa menestyvän ihan kaikessa mihin rohkeasti ryhtyykään.
Ja sinä raukka vain nökötät kotona etkä tee mitään muuta elämälläsi kuin tuhlaat sitä.
Itsensä vertaaminen muihin on takuuvarma tyytymättömyyden aiheuttaja. Kohta oletkin aivan onneton, surkea luuseri. Sillä aina löytyy joku joka tekee asiat paremmin. Älä siis ikinä vertaa itseäsi muihin ellet sitten käytä vertailua rakentavasti kannustimena parempaan.
FOBO=
Fear of better options, parempien vaihtoehtojen menettämisen pelko. FOBO on samaa somekauden alkuperää kuin fomokin. Se liittyy enemmän valintojen ja päätösten tekemisen vaikeuteen. Kun tiedostetaan, että elämällä olisi tarjolla sitä ja tätä. Ja ai niin, tuollaistakin on. Ja voisinko kenties minäkin tehdä noin? Se kun näyttää somessa niin helpoltakin!
Meidän aikuistenkin on hyvä muistaa, että sosiaalinen media ei kerro kaikkea. Se on muunneltua, paranneltua, brändättyä ja valikoitua. Harkitsemattoman sosiaalisen median käytön seurauksista ovat saaneet kärsiä monet julkkiksetkin.
Mieti itsekin kahdesti, mitä somessa julkaiset.
Kaiken internetin aikakausi
Miksi kuljemme nenä kiinni ruudussa kuin tieteiselokuvan kloonit vailla omaa tahtoa? Oletko ikinä julkisella kulkiessasi huomannut, että kaikki matkustajat tuijottavat hievahtamatta älypuhelintaan? Olen varma, että villeimmät salaliittoteoristit keksisivät aiheesta kiehtovia tarinoita.
Totuus on tuolla ulkona.
Terminator-leffoista tuttu robottien aikakausi on todellisuudessa jo täällä. Koneita ja robotteja, tekooälyä ja kaiken internettiä käytetään kaikkialla. Me tavalliset ihmiset käytämme onnellisina omiin talleihinsa kiltisti ajelevia robottiruohonleikkureita, itsensä taskuun parkkeeraavia ajoneuvoja ja älykkäitä kodinkoneita. Lämpöpatteritkin louhivat jo kryptovaluuttaa.
Harva meistä ymmärtää, miten tuo kaikki oikeasti on mahdollista.
Muistatko Pelle Pelottoman mönkään menneet keksinnöt? Yleensä Pikku Apulainen joutui lopuksi tulemaan hätiin. Ja Pikku Apulainen taas oli Pellen oma keksintö, joka oletettavasti hyödynsi tekoälyä.
Pysähtyminen
Miksi emme osaa pysähtyä ja olla tekemättä yhtään mitään? On tieteellisestikin todettu, että tylsistyminen on hyväksi aivoille. Se on luovuuden lähtökohta.
Mitä oikein pakenemme, kun jokainen joutohetki on täytettävä sisällöllä?
Miten ihmeessä lankapuhelimien aikaan pärjättiin? Miten kummassa ihmiset viihdyttivät itseään ja toisiaan ennen somea, ennen internetin ihmeellistä maailmaa?
Kummallisinta on, että olen itse elänyt tuohon aikaan.
Kummallisinta on, että luulin käyttäväni älylaitteita kohtuudella. Ei tarvitse mennä kauas ajassa taaksepäin, kun suorastaan välttelin älylaitteita ja somea.
Missä vaiheessa minut siis on aivopesty?
Puhutaan kuin ihminen ihmiselle
Milloin viimeksi olet jutellut toiselle ihmiselle ajan kanssa niin, ettei kumpikaan vähän väliä vilkuile puhelintaan? Niin, että olet oikeasti kuunnellut?
Vanhemmuus ja ruutuaika
Usein puhutaan lasten ruutuajan valvomisesta ja rajoittamisesta. Neuvotaan, kuinka lapselle tulee opettaa medialukutaitoa, lasta tulee varoittaa groomingista ja opettaa surffaamaan muutoinkin turvallisesti.
Kuka valvoo meitä aikuisia?
