Sisäinen dialogi arjessa
Viime päivinä olen yllättänyt itseni toistamasta kysymystä: ”Miksi kaikki on niin hankalaa?” Kysymys on putkahtanut esiin mitä erilaisimmissa tilanteissa ja yhteyksissä. Välillä sitä on maustettu kirosanoin ja nyrkinpuinnein. Välillä olen luonut katseeni ylös taivaalle ja esittänyt sen kuin suurikin filosofi, pohdiskellen.
Olen aina pitänyt itseäni optimistina. Viime aikoina olen alkanut kyseenalaistaa positiivista suuntaumustani.
”Miksi kaikki on niin hankalaa?” Ääneen lausuttua kysymystä on aina jossain vaiheessa seurannut häpeä. Miksi muka minun elämäni olisi erityisen vaikeaa? No, ei olekaan. Paljon voidaan laittaa väsymyksen ja turhautumisen piikkiin. Järjellä ajateltuna elämäni on varsin mukavaa ja helppoa.
Häpeän tunnetta on seurannut uteliaisuus. Mitä saan aikaan yllä mainitun kaltaisella sisäisellä dialogilla elämän haastavuudesta? Tuskin mitään kovin rakentavaa tai eteenpäinvievää. Turhautumisesta voi toki seurata sisuuntumista, joka taas saa yrittämään kovemmin, minkä seurauksena taas parhaimmillaan on onnistuminen. Positiivinen kierre siis.
En siltikään usko, että Elon Musk toistelee itselleen: ”En varmasti pysty miehittämään Marsia. Sitä ei voi tehdä. Se on liian hankalaa.”
Sillä, mitä sanomme itsellemme, on väliä. Ajatukset muuttuvat sanoiksi ja sanat teoiksi. Jos käymme negatiivisesti sävyttynyttä sisäistä dialogia, tunnelma on jo valmiiksi alaspäin vievä. Jos taas luotamme itseemme ja kannustamme, sanat jotka tulevat suustamme ulos, ovat mitä todennäköisimmin pystyviä ja iloisia.
Kuuntelepa eroa: ”En minä siihen kuitenkaan pysty.” Tai: ”Sen homman minä hoidan leikiten!”
Millaiset sanat, sellaiset teot.
Sisäinen dialogi selviytymistilanteissa
Erik Bertrand Larssenin kirjassa Helvetinviikko (Bazar 2016) nostetaan esille termi POW-harjoitus. Entisenä Norjan armeijan laskuvarjojääkärinä Larssen tietää mistä puhuu. POW on lyhenne sanoista Prisoner of war eli sotavanki. Larssen kävi armeijan aikana läpi 80 tunnin POW-harjoituksen, jossa simuloidaan vihollisen sotavankina olemista. Se on rankkaa sekä fyysisesti että psyykkisesti.
Yleensä harjoitus vielä toteutetaan siten, että harjoittelija on jo valmiiksi uupunut. Etukäteen annetaan teoriakoulutusta tilannetta varten mutta käytännön oppi tulee vasta koulutuksen aikana. Larssenin kokemus oli hänen omien sanojensa mukaan ällistyttävän tuskallinen ja epämiellyttävä (vaikkakin ammattilaisten valvoma).
Miksi puhun POW-harjoituksesta? Koska siinä sisäisen dialogin merkitys korostuu voimakkaasti. Larssenin sanoin: ”Se mihin ajatukset keskittää on vangin salainen ase – tai pahin vihollinen.”Sillä sinä hetkenä, kun vanki päästää mieleensä kielteiset ajatukset, toivottomuuden ja itsesäälin, hän luovuttaa. Hän ei hallitse tilannetta vaan tilanne häntä.
Selviytyäkseen tulee tsempata, miettiä mahdollisia strategioita selviytymiseen ja pakenemiseen, tulkita ja tarkkailla tilannetta ja olla rauhallinen. Lähde: Larssen, Erik Bertrand (2016). Helvetinviikko. Bazar.
Kyky ajatella oikein voi siis olla merkittävä voimavara ja jopa selviytymisen edellytys.
Älä ikinä luovuta.
Sisäinen dialogi ja mielikuvaharjoittelu urheilussa
Uhopuhe
Mike Tyson teki paluun raskaansarjan nyrkkeilyn pariin kesällä 2020. The Tonight Show’ssa hän uhosi Jimmy Fallonille päihittävänsä minä päivänä tahansa fiktiiviset Rocky Balboan ja Ivan Dragon. Myös ”Nordic Nightmare” – Robert Helenius on tavattu uhittelemasta vastustajalleen nyrkkeilykehässä. Nyrkkeily on mitä suurimmassa määrin viihdettä, josta myös pelataan rahasta. On siis selvä, että uhopuheella on suuri viihdearvo jo otteluita edeltävissä lehdistötilaisuuksissa.
Uhopuhe on merkityksellistä myös urheilijan omalle suoritukselle. Urheilija harrastaa uhopuhetta myös sisäisenä dialogina. En ole aivan varma, mitä Muhammad Ali toisteli itselleen ennen tärkeitä otteluita. Mutta jos hän olisi todennut lakonisesti, että ”Toivotaan että voitan, katsotaan miten käy”, luuletko että hän olisi voittanut kerta toisensa jälkeen? Tuskin.
Mielikuvaharjoittelu
Olet varmaan kuullut, että huippu-urheilijat mielikuvaharjoittelevat eli visualisoivat suorituksiaan etukäteen? Mitä useammin ja hiotummin mieli toistaa suorituksen jokaisen vaiheen ja liikkeen ja ennakoi sen kulun, sitä paremmin valmistautunut urheilija on tosipaikan tullen. Hän on valmistautunut suoritukseen niin henkisesti kuin fyysisesti. Vanha tuttu sanonta Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty pätee myös urheilussa.
Jalkapalloilija Mikael Forssell harjoitteli mielikuvien avulla jo lapsena. Hän kuvitteli kentän laidoille kymmeniä tuhansia faneja hurraamaan hänen suoritukselleen. Golfaajat, pesäpalloilijat ja mäkihyppääjät yhtä lailla harjoittelevat mielikuvien avulla. Lähde: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/mielikuvaharjoittelu-osa-huippu-urheilijan-arkipaivaa/3672394#gs.uyf287
Myös me tavalliset ihmiset voimme ottaa mallia urheilijoiden mielikuvaharjoittelusta. Parhaimmillaan se vaatii vain hiukan mielikuvitusta.
Sisäinen dialogi haasteiden edessä
Ensi kerralla, kun olet haasteen edessä, muista puhua itsellesi oikein. Ole positiivinen, itsevarma ja älä anna epäilylle sijaa. Voit kuvitella olevasi nyrkkeilijä: uhoa pieneksi oma sisäinen lannistava puheesi ja luota vain voittajan puheeseen. Tee siitä totta. Koska puhe on oman pääsi sisäistä voit vapaasti liioitella ja kerskua, mitä enemmän sen parempi. Voit myös käyttää hyväksesi tsemppaavaa musiikkia, sitaatteja tai kuvia. Luo oma voimalauseesi.
Yhteenveto
Miten sinä puhut itsellesi?
- Onko sävy negatiivinen vai positiivinen?
- Et varmaan puhuisi kenellekään toiselle vähättelevästi?
- Miksi siis puhuisit niin itsellesi?
Itsensä kanssa voi käydä rakentavaa dialogia: aina kun kuulet lannistavan tai vähättelevän kommentin, nitistä se toisella, kannustavammalla.
- Ajatuksista tulee sanoja ja sanoista tekoja.
Ajatuksesi eivät välttämättä perustu faktoihin. Jos toistan jatkuvasti itselleni, etten ikinä tule osaamaan matematiikkaa, todennäköisesti en myös tule käyttämään aikaani sen opetteluun. Varo siis, mitä ”totuuksia” itsellesi lausut.
- Tiedosta, millaista sisäistä dialogia käyt.
- Tiedosta ajatuksesi ja tunteesi, mutta älä pidä niitä automaattisesti faktoina.
- Älä juutu kiinni vahingollisiin ajatuksiin.
- Anna tunteiden tulla ja mennä.
Hanki lisämotivaatiota täältä:
https://www.iltalehti.fi/mielijamasennus/a/8ff56c78-ecdd-4664-a519-44f6eaeb53df