Kaikkia pelottaa joskus. Pelot voivat olla joko hulluja ja selittämättömiä tai hyvin konkreettisia ja järjellä perusteltavissa. Silti ne ovat vain pelkoja. Pelko, vaikka kuinka vahva onkin, on loppujen lopuksi vain tunnetila. Mikään tunnetila ei kestä ikuisesti eikä mikään tunne määritä lopullisesti sisintämme, sen ulottuvuuksia tai elämäämme, paitsi jos annamme pelolle vallan.
Pelko
On sanottu, että ei ole mitään pelättävää kuin pelko itse. Helppo sanoa silloin, kun ei itse pelkää. Siitä huolimatta on hyvä muistaa, että pelko on vain reaktio johonkin asiaan. Pelko voi olla faktaan perustuvaa, mutta itse pelko ei ole koko totuus.
Kuvitellaan esimerkiksi, että pelkäät käsittämättömän paljon autolla ajamista. Olet ajanut ajokortin vasta reippaalla aikuisiällä ja ajanut vasta vähän ajokortin saatuasi. Harmitteletkin sitä tosiasiaa aika ajoin, sillä koet, että nuorena olisit uskaltanut heittäytyä paremmin ajamisen iloihin ja olisit pelännyt ja huolehtinut vähemmän sitä, mitä kaikkea auton ratissa ollessa voi käydä.
Et voi ikuisesti vältellä autolla ajamista, sillä sinun on pian aloitettava uudessa työssä, johon päästäksesi sinun vain on kyettävä ajamaan omalla autolla. Sinua houkuttaisi kovasti valita pelkoon nähden ”helpompi” tie ja kulkea uuteen työhön kolmen eri bussin yhdistelmällä. Valitettavasti silloin työmatkasi kasvaisi kolmetuntiseksi, joten tämä vaihtoehto ei ole realistinen tai järkevä.
Sinun on siis vain yksinkertaisesti kohdattava autolla ajamisen pelkosi.
Koitat aikasi löytää mitä tahansa muuta ratkaisua kuin itse autolla töihin ajamisen. Heikkoina hetkinä mietit jopa, että kieltäydyt sittenkin uudesta työpaikasta ja etsit paikan, joka on kävelymatkan päässä kotoa. Koitat kuitenkin olla urhea. Pelko nostaa päätänsä aika ajoin mutta koska töiden alkuun on vielä tovi, toivot ongelman vielä ratkeavan.
Tässä vaiheessa voit valita, vältteletkö aihetta kuin kissa kuumaa puuroa viimeiseen asti ja kasvatat pelkoa sisälläsi entisestään vai valmistaudutko haasteeseen parhaalla mahdollisella tavalla ja kohtaat pelkosi?
Pelko ja rohkeus
Päätät olla rohkea ja kohdata autolla ajamisen pelkosi silmästä silmään. Nyt ensimmäisen työpäivän alkuun on pari viikkoa. Tiedät, että voit lieventää pelkoasi edes jokseenkin järkeilemällä pelkosi pienemmäksi. Kysytkin itseltäsi: Mitä oikeastaan pelkään? Tässä vaiheessa päätät väitellä sisäisen pelkurisi kanssa. Sisäinen pelkurisi vastaa, että se pelkää autolla ajamista, koska autokoulussa auto sammui niin usein kesken ajon. Sinä vastaat pelkurille: Sain kuitenkin ajokortin, joten autokoulun opettajan täytyi kokea, että olen tarpeeksi pätevä ajamaan autoa. Pääsin myös ajokokeen läpi ensimmäisellä yrittämällä, vaikka auto sammuikin pari kertaa. Sammuminen ei siis voi olla niin vakavaa?
Nyt tunnet olosi jo hieman paremmaksi. Tiedät, että saat auton käyntiin aina uudestaan. Kysyt vielä uudestaan itseltäsi: Mitä vielä pelkään ja miksi? Sisäinen pelkurisi vastaa: pelkään kaupungissa ajamista, koska siellä täytyy reagoida niin nopeasti, ja liikennemerkkejä ja liikennettä on jokapuolella. Mietit hetken, miten voisit lieventää pelkoasi. Vastaat pelkurille: on totta, että kaupungissa tulee reagoida nopeasti yllättäviinkin tilanteisiin. Toisaalta ajonopeus keskustassa on todella hidas, eli ehdit kuitenkin reagoimaan nopeammin kuin maantiellä.
Lisäksi voit vielä kerrata sinulle vieraampia liikennemerkkejä, joita todennäköisesti tulet kohtaamaan kaupungin keskustassa. Näin et ainakaan joudu kertaamaan niiden merkitystä ajaessasi.
Tiedät jo karkeasti työmatkasi reitin. Päätät vielä kurkata vähän apua google mapsista. Löytyisikö työmatkastasi kuvamateriaalia? Jos jokin tietty risteys tai kadunpätkä aiheuttaa huolta, voit tutustua siihen etukäteen netissä. Muistat kuitenkin, että tilanne ei välttämättä ole sama paikan päällä. Joka tapauksessa tunnet olosi jo hieman varmemmaksi.
Yhtäkkiä naurahdat, sillä tajuat, että voit käyttää navigaattoria työmatkan aikana, jos pelkäät eksyväsi. Lisäksi muistat, että työaikasi on liukuva, joten voit halutessasi välttää pahimman aamuliikenteen ja ruuhkassa ajamisen.
Taidat sittenkin pystyä siihen, jos vain luotat itseesi ja valmistelet työpäivän aamun ja työmatkan etukäteen! Lupaat itsellesi varata reilusti aikaa työmatkaan. Lisäksi päätät palkita itsesi heti työpaikalle saapuessasi ostamalla vähän paremman kahvin viereisestä kahvilasta. Nyt tunnet olosi jo melko luottavaiseksi, edelleen jännittyneeksi mutta jopa odottavaksi.
Pelkosi on nyt kutistunut pesäpallon kokoiseksi, kun se aikaisemmin oli rantapallon kokoinen ja haittasi näkymää. Aiemmin annoit pelon määrittää elämääsi. Nyt sinä määrität pelkosi.
Pelko ja uskallus
Ensimmäisen työpäivän aamu koittaa. Olet käynyt aamun läpi mielessäsi jo kymmeniä kertoja. Olet myös varmistanut, että autossa ei ole teknistä vikaa ja tankki on täynnä. Varaat ajomatkaan ylimääräiset 15 minuuttia, varmuuden vuoksi. Olet mennyt ajoissa nukkumaan ja lähdet matkaan jännittyneenä mutta luottavaisin mielin.
Navigaattori ohjaa kuin ohjaakin sinut turvallisesti perille. Matkalla autosi sammuu kerran mutta sekin liikennevaloissa. Takana on yksi kärsimätön tööttäilijä mutta päätät vain naurahtaa hänen kärsimättömyydelleen etkä jumitu virheeseen. Osaathan kuitenkin ajaa ja virheitä sattuu kaikille!
Liikennevaloista lähtiessäsi sama hätähousu näyttää sinulle vielä keskisormea. Huomaat kuitenkin, että sama teiden kuningas ei vaivaudu käyttämään vilkkua kääntyessään ja kaistanvaihtokin sujuu häneltä kömpelösti. Ymmärrät, että kaikki tekevät virheitä ja että sinä olet oikeastaan aika hyvä ja vastuullinen kuski.
Loppumatka töihin sujuu moitteettomasti kun tarkkailet muuta liikennettä ja merkkejä. Yhtäkkiä huomaat, että hätähousun kohtaamisen jälkeen et ole jännittänyt enää yhtään!
Saapuessasi työpaikan pihaan tunnet olosi loistavaksi! Olet sekä voittanut pelkosi että saapunut töihin 10 minuuttia etuajassa. Olet niin valmis aloittamaan päivän työssä, jossa viihdyt! Paluumatka kotiin ei enää pelota, sillä tiedät pystyväsi siihen.
Pelko – näin kohtaat sen
Miten löytää rohkeus ja uskallus kun pelottaa? Tässä vielä tiivistelmä yllä kerrotusta tarinasta:
- Tunnista pelkosi ja määrittele se.
- Pilko pelkosi pieniksi osiksi.
- Miksi sinun täytyy kohdata pelkosi? (päästäksesi töihin, kehittyäksesi ihmisenä, itsesi vuoksi jne.)
- Riskianalyysi: onko pelkosi aiheellinen? Mikä on pahinta, mitä voi tapahtua? Onko sekään niin vakavaa?
- Miten voit valmistautua pelon kohtaamiseen?
- Mieti, miten hyvältä tuntuu, kun olet kohdannut pelkosi ja huomaat päässeesi siitä eroon!
- Mene pelkoa päin.
- Palkitse itsesi hyvästä rohkeudestasi ja hyvästä työstä.