Pandora oli kreikkalaisen mytologian mukaan maailman ensimmäinen nainen. Kuten Raamatussa Eeva puraisi kiellettyä omenaa, Pandora avasi kielletyn ja varoitellun lippaan. Sitä ennen maailma oli paratiisinomainen paikka mutta lippaan avaaminen päästi valloilleen kaikki vitsaukset ja kauhut.
Onneksi lippaan sisälle jäi pieni valonlähde nimeltään toivo. Pandora avasi lippaan uudelleen ja vapautti myös toivon maailman pahuuden keskelle.
Taru Pandoran lippaasta on perinteisen tulkinnan mukaan varoitus. Älä mene sorkkimaan vieraita ja kiellettyjä asioita, koska voit vielä polttaa näppisi ja pahasti.
Näin pessimisti ajattelisi ja ihmettelisi Pandoran typeryyttä.
Toisaalta voidaan tulkita, että Pandoran lipas on tarina optimismista. Pimeinkin hetki voidaan nähdä myönteisesti sillä aina on toivoa paremmasta.
Epäilen, että Pandora oli joko auttamaton optimisti tai uhkapeliriippuvainen. Hän halusi niin sanotusti katsoa koko jaetun käden varoituksista huolimatta. Oli miten oli, virheestään huolimatta hän vapautti myös toivon.
Olikohan Pandoran lasi puoliksi tyhjä vai puoliksi täynnä noin yleensä ottaen?
Miten on sinun lasisi laita?
Pessimismi ja optimismi
Mitä jos lasin voisikin täyttää aina uudelleen ja uudelleen?
Tässä artikkelissa tarkoitukseni on auttaa sinua löytämään myönteisempi asenne elämään myös silloin, kun kaikki ei menekään toiveiden mukaan. Uskon, että tämä on ikuinen haaste aivan jokaiselle. Artikkelini sopiikin kenelle tahansa.
On selvää, että elämässä tapahtuu myös pahoja ja selittämättömiä asioita. Kaikkeen ei vain voi suhtautua positiivisesti tai kiitollisuudella. Jossain vaiheessa toipumisvaihetta teet kuitenkin itsellesi suuren palveluksen jos opettelet käsittelemään tapahtunutta eri näkökulmista. Kyse on nimenomaan elämänasenteen valinnasta. Voit itse valita, miten asioihin suhtaudut.
Voisiko henkilökohtaisesta tragediasta seurata jossain vaiheessa myös jotain hyvää? Pieni toivonkipinä, joka auttaa jaksamaan?
Pessimisti ei pety?
Tässä artikkelissa kirjoitan pessimismistä ja optimismista yleisinä elämänasenteina.
Kuinka pitää yllä rakentava ja nostava mieliala silloinkin, kun elämä ei anna parastaan?
Tähän kysymykseen pyrin löytämään ratkaisun.
Aloitan käsittelemällä pessimismiä ja optimismia. On selvää, että molemmat puolet löytyvät meistä kaikista ja hyvä niin. Molemmista elämänasenteista voi olla hyötyä sopivissa suhteissa annosteltuina. Ikuinen pessimisti ei ehkä pety mutta optimisti elää tutkitusti pidempään.
Lähde: https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/optimisti-elaa-terveemmin-ja-pidempaan/
Pessimismin ja optimismin jälkeen käsittelen onnellisuutta ja kiitollisuuden merkitystä onnellisuuden luomisessa.
Lopuksi pohdin kuinka saat muutettua asennettasi myönteisemmäksi myös silloin, kun elämä tarjoaa toisten tähteitä. Sivuan käsitteitä muuttumattomuuden ajattelu ja kasvuajattelu, opittu avuttomuus ja opittu optimismi sekä negatiivinen ja positiivinen vääristymä.
Toivon vilpittömästi, että sinä saat artikkelistani kannustavia ajatusmalleja positiivisempaan elämänasenteeseen. Jos olet jo valmiiksi valoisa persoona, onnittelen sinua! Voit silti lukea artikkelini ja vahvistaa jo hyväksi havaittuja toimintamallejasi.
Aivan loppuun olen koonnut hyödyllistä kirjallisuutta luettavaksi juuri sinulle.
En ole mielenterveyden tai ihmismielen asiantuntija. Jos siis kärsit masennuksesta tai olet kohdannut henkilökohtaisen kriisin, otathan aina yhteyttä ammattiauttajaan.
Pessimisti ja optimisti olkapäälläsi – kumpi voittaa?
Yltiöpäinen optimisti on vaarassa ajautua mukaan mitä hulluimpiin hankkeisiin ja vedätyksiin jos perustaa päätöksensä hätäisesti hetken hurmaan ja hulluun uskoon. Pessimistin vaarana taas on jäädä paitsi upeista tilaisuuksista vain siksi, ettei epäonnistumisen pelossa uskalla toimia (ajoissa).
Realismi on se kultainen keskitie näiden kahden välillä mutta sekään ei ole aivan niin mustavalkoinen tie kuin annetaan ymmärtää. Realisti näkee järkeään käyttäen sekä uhkakuvat että mahdollisuudet. Usein kuitenkin elämän tärkeimmät päätökset kuten parinvalinta ja asuntokaupat tehdään niin sanotusti sydän edellä eikä puhtaalla järjellä.
Jos realistin maailmassa päätös tehdään vaa’assa eniten painavien perusteluiden pohjalta, voi voittajaksi päätyä pessimistinen kanta eli uhkakuvat. Miksikö? Koska positiivinen luottamus itseen ja elämään, tunne asioiden järjestymisestä ei useinkaan ole yleisellä järjellä pääteltävissä tai ennakoitavissa. Siihen päädytään intuition, luottamuksen ja muiden vähemmän järkeiltyjen polkujen kautta.
Ehkäpä juuri yllä mainitusta syystä järkevien ihmisten Suomessa optimismi saatetaan nähdä myös naiiviutena ja siten huonona pohjana rakentaa päätöksiä. Eli koetaan tavallaan parhaaksi olla hiukan pessimistejä kunnes toisin todistetaan. Hypetys, omakehu ja ja kiittäminen on vierasta usealla työpaikalla.
Pessimisti saattaa olla useammin oikeassa. Voidaan toki kysyä, haluatko olla oikeassa vai onnellinen? Kummasta saat enemmän nautintoa pitkällä tähtäimellä? Siitä, että pääset sanomaan mitä minä sanoin vai siitä että yrität, epäonnistut, yrität uudelleen ja onnistut ja olet lopulta onnellinen?
Onnellisuustutkimus
Suomen epävirallinen onnellisuusprofessori on Markku Ojanen, joka onkin kirjoittanut aiheesta lukuisia kirjoja erilaisiin tutkimuksiin perustuen. Onnellisuuden määrittely ei silti ole aivan yksinkertaista Ojasenkaan mukaan. Ja koska se ei ole yksinkertaista, Ojanen myös jaksaa tutkia aihetta. Alla suoraa lainausta Ojasen nettisivustolta.
”Jos aidosti ja tietoisesti etsii onnellisuutta, joutuu helposti pulaan. Onnellisuuden määrittely on vaikeata. Keräsin kerran kymmenkunta filosofien, psykologien ja kirjailijoiden määritelmää. Niissä ei ollut paljonkaan yhteistä. Kun joku saa päähänsä ajatuksen, että nyt minun täytyy edistää omaa onnellisuuttani, niin hänen luulisi törmäävän määrittelyn vaikeuteen. Vai sivuuttaako hän tämän ongelman ja lähtee tekemään kaikkea sellaista, mikä tuntuu hyvältä ja kivalta (feel good -idea onnellisuudesta).”
Ja samassa artikkelissa Ojasta lainaten:
”Onnellisuuskäsitteen suurin ongelma on siinä, että siihen tarttuva ei koskaan voi olla varma, onko nykyinen onnellisuuden taso riittävä vai voiko vielä päästä eteenpäin. Siiinä on länsimaisen ihmisen tragedia. Onko mahdollista saavuttaa vielä enemmän menestystä kuin mitä nyt on? Olenko toteuttanut itseäni siinä määrin kuin se on minulle mahdollista? Jatkuvan kehityksen idea riivaa meitä lähes kaikilla elämänalueilla. Tyytyväistä ihmistä pidetään usein omituisena.”
Loppuun onnellisuusprofessori tiivistää:
”Helposti unohtuu, että hyvään elämään kuuluu paljon muutakin kuin onnellisuutta feel good -mielessä. Hyvien asioiden luettelosta tulee helposti pitkä, mutta pari asiaa kannattaa nostaa esiin. Sydämen sivistys (engl. civility) kokoaa monia arvokkaita asioita, kuten hyvätahtoisuuden, avuliaisuuden ja kunnioittavan asenteen. Tämä sydämen sivistys helpottaa suuresti yhteiselämää. Jos tekee parhaansa, voi kunnioittaa myös itseään. Oikeaan itsekunnioitukseen kuuluu aina myös annos nöyryyttä ja kykyä pyytää anteeksi. Vaikka olen tehnyt virheitä elämässäni, olen tehnyt parhaani ja koettanut elää ihmisiksi. Saan arvostaa itseäni puutteistani huolimatta. Ehkäpä nämä kaksi asiaa lopulta määrittävät myös onnellisuuden.”
Lähde: https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/onnellisuus/
Yksi onnellisuuden määritelmä löytyy Martin Seligmanilta, positiivisen psykologian isähahmolta, kouluttajalta ja kirjailijalta. Positiivisessa psykologiassa tutkitaan, miten onnellisuuden osatekijöitä voidaan edesauttaa niin yksilön, yhteisöjen kuin yhteiskunnankin tasolla.
Seligmanin tutkimuksissa yhdistyvät eri psykologien tulokset onnellisuuteen vaikuttavista tekijöistä, kuten ihmisten vahvuuksista, hyvinvoinnista, myönteisistä tunteista, elämän mielekkyydestä ja optimaalisesta toiminnasta. Tiivistettynä kyse on yksilön kasvamisesta ja sitä tapahtuu kun tavoittelee asioita, jotka vastaavat omia arvoja ja uskomuksia.
Seligmanin tuloksiin tukeutuen onnellisuuteen liitetään kolme eri näkökulmaa:
- Miellyttävä elämä, johon kuuluu myönteisiä kokemuksia menneestä, nykyisestä ja tulevasta. Menneet tapahtumat antavat aihetta tyytyväisyyteen, nykyisessä elämässä on mielihyvää ja iloa ja tulevaisuudessa on uskoa, toivoa ja rakkautta.
- Sitoutunut elämä, jolle on tyypillistä hyveellisyys, kiinnostus ja aktiivinen osallistuminen yhteistä hyvää ajaviin asioihin.
- Mielekäs elämä eli elämässä koetaan olevan ainakin yksi tarkoitus, jonka eteen kannattaa työskennellä.
Lähde: https://www.markkuojanen.com/aihe/martin-seligman/
Onnellisuus merkitsee myös eri asioita eri ihmisille. Usein tieteessä puhutaankin onnellisuuden sijasta käsitteestä subjektiivinen hyvinvointi. Lisäksi onnellisuus voidaan jakaa hedoniseen onnellisuuteen ja eudaimoniseen onnellisuuteen.
Ensimmäisessä onnellisuus edellyttää paljon positiivisia tunteita kuten iloa ja vähän negatiivisia tunteita kuten surua. Sen lisäksi onnea tuottavat mielihyvää edistävät asiat. Lyhyesti hedoninen onnellisuus tarkoittaa sitä, että sinusta tuntuu hyvältä.
Eudaimoninen onnellisuus ei ole riippuvainen tunteista vaan merkittävää on tekeminen, nimenomaan merkityksellinen tekeminen. Olet hyvä ja teet hyvää.
Onnellisuuteen tarvitaan sekä hedonista että eudaimonista puolta.
Lähde: Huhtamäki Johanna, Pimiä Vappu (2019). Valon antajat – Kiitä unelmasi todeksi. Otava.
Mitä onnellisuus sinulle tarkoittaa?
Onko se mielestäsi saavutettavissa muutoin kuin kiitäviksi hetkiksi?
Riittääkö tyytyväisyys tai sujuva ja turvallinen perusarki?
Onko onnellisuutta edes olemassa ilman sen vastakohtaa onnettomuutta?
Kiitollisuus
Johanna Huhtamäen ja Vappu Pimiän kirjassa Valon antajat – Kiitä unelmasi todeksi esitellään psykologian professori Robert Emmonsin kiitollisuustutkimuksen tuloksia. Ennen Emmonsin tutkimuksia teologian, filosofian ja sosiaalitieteen julkaisujen parissa kiitollisuutta ei oltu oikeastaan tutkittu.
Tieteellisten tutkimusten mukaan onnellisuus ei ole kiitollisuuden edellytys. Voit lisätä onnellisuuttasi harjoittamalla kiitollisuutta. Onnellisuus taas tuottaa lisää kiitollisuutta ja positiivinen kierre on syntynyt.
Oikeastaan yllämainitun positiivisen kierteen ei pitäisi olla mikään uutinen sillä suuret hengelliset johtajat Buddhasta Gandhiin ja Dalai Lamaan ovat opettaneet samaa jo kauan.
Jotta saisin sinut vakuuttuneeksi kiitollisuuden merkityksestä onnelle, tässä vielä tiivistettynä tieteellisten tutkimusten tuloksia:
- Kiitollisuus estää hedonista adaptaatiota eli hyviin asioihin tottumista, jolloin arvostat enemmän sitä, mitä sinulla jo on
- Kiitollisuus avaa mieltämme kuten muutkin positiiviset tunteet. Sen seurauksena olemme luovempia ja näemme paremmin mahdollisuudet ja vaihtoehdot. Aiemmin mahdottomaksi koettu saattaa yhtäkkiä tuntua mahdolliselta. Kiitollisuus lisää voimavarojamme ja resurssejamme sekä kehittää uusia toimintatapoja.
- Kiitollisuus vähentää negatiivisuutta.
- Kiitollisuus vähentää masennusoireita.
- Kiitollisuus motivoi kehittymään. Negatiiviset asiat ja tunteet voidaan hyödyntää positiivisten toimintamallien kautta itsemme kehittämisen työkaluina tai motivaattoreina parempaan.
- Kiitollisuus vahvistaa itsetuntoa. Kun huomaamme, kuinka paljon meitä on autettu, koemme itsemme auttamisen arvoiseksi. Näemme silloin myös omat saavutuksemme ja osaamme taas olla kiitollisia.
- Edistää positiivista elämänkokemusta
- Vähentää haitallista vertailua
- Vähentää stressiä ja edistää traumasta selviämistä. Tulkintatapaansa on mahdollista muuttaa myös vaikeissa tilanteissa.
- Kannustaa moraaliseen toimintaan – haluamme auttaa myös muita.
- Synnyttää ja vahvistaa ihmissuhteita. Esimerkiksi Facebookin vertaisryhmissä yhteinen tsemppihenki voi saada aikaan ihmeitä. Parisuhteessa ja perhe-elämässä kiittämisen tapa on yksi parhaita tekojasi ja tulee moninkertaisena takaisin.
Kiitollisuus. Se ei maksa mitään. Sen seuraukset ovat mullistavia.
Voit siis lisätä onnellisuuttasi tästä hetkestä lähtien vain ja ainoastaan opettelemalla kiitollisuutta siitä, mitä sinulla on.
Kiitollisuusharjoittelu voi alkuun tuntua hölmöltä, teennäiseltä tai haastavalta jos siihen ei ole tottunut. Lupaan kuitenkin, että jos otat kiitollisuuden osaksi arkeasi, tulet huomaamaan eron entiseen koko elämänasenteessasi.
Ääneen kiittäminen auttaa sinua aidosti ymmärtämään, kuinka paljon hyvää sinunkin elämässäsi jo nyt on. Voit kiittää mitä pienimmistäkin asioista.Voit kiittää myös haasteista ja epäonnistumisista. Miksi niistä? Epäonnistumiset ja vaikeudet opettavat ja antavat arvokkaita kokemuksia.
Ensi kerralla pärjäämme paremmin ja olemme levollisempia.
Ensi kerralla onnistumme.
Vaikeuksien myötä opimme ehkä myötätuntoa ja jaamme jatkossa omaa arvokasta kokemustamme jonkun toisen hyväksi. Antamalla toisille lisäämme sekä omaa että toisen onnellisuutta.
Ole kiitollinen.
Positiivinen elämänasenne elämän haasteissa
Martin Seligman esitteli aikoinaan käsitteen opittu avuttomuus. Se on ajattelutapa, jonka mukaan olemme mitä olemme emmekä voi muuttaa sitä mitä olemme tai vaikuttaa vaikeuksiin ja kärsimyksiin, joita koemme. Opittua avuttomuutta edeltävät usein lukuisat ja toistuvat vastoinkäymiset elämässä. Opittu avuttomuus on hirvittävän inhimillistä ja ymmärrettävää. Joillekin meistä elämä jakelee iskuja muita enemmän ja kovempaa.
Opittuun avuttomuuteen liittyy läheisesti psykologian professorin Carol Dweckin käsite, ajattelutapa nimeltä muuttumattomuuden ajattelu. Sen mukaan luonteemme, älykkyytemme ja kykymme ovat synnynnäisiä emmekä voi vaikuttaa niihin. Onkin yllättävän yleistä, että toistamme itsellemme ”totuuksia” kuten: -Olen huono kielissä. Tai: -En osaa olla ihmisten kanssa. Tai vaikkapa: -Sijoittaminen on minulle liian vaikeaa. Lähde: Valon antajat – kiitä unelmasi todeksi.
Opitun avuttomuuden vastakohta on opittu optimismi, myöskin Seligmanin määritelmä. Opitulla optimismilla viitataan ihmisiin, jotka rankoistakin vastoinkäymisistä huolimatta eivät anna periksi ja yrittävät itse vaikuttaa elämäänsä (vaikka eivät siinä aina onnistuisikaan).
Valon antajat-kirjassa esitelty Dweckin vastakäsite muuttumattomuuden ajattelulle on kasvuajattelu. Sen mukaan lahjakkuutemme, älymme tai luonteemme ovat muokattavisssa (tietyin rajoituksin luonnollisesti). Kasvuajattelu on valtavavan positiivinen ja innostava mindset. Sen mukaan on mahdotonta ennustaa, mihin kaikkeen upeaan voimme yltää innostuksen, motivaation, sinnikkyyden, uskon ja kovan harjoittelun ansiosta.
Haasteita ja vastoinkäymisiä on jokaisen elämässä riippumatta elämänasenteesta. Ero on siinä, kuinka niihin suhtautuu. Pessimisti ajattelee helposti ongelman olevan pysyvä ja kokonaisvaltainen, esimerkiksi siten, että vaikeudet koskevat automaattisesti jokaista elämän osa-aluetta. Optimisti taas uskoo vaikeuksien väliaikaisuuteen ja etsii syyn epäonnistumiselle, esimerkiksi puutteellinen valmistautuminen haasteeseen.
Sama ongelma saattaa kohdata sekä pessimistä että optimistia. Ero on tulkintatavassa ja asenteessa. Onkin erittäin tärkeää ymmärtää, että nimenomaan tulkintatavat vaikuttavat toimintaamme. Eivät itse tapahtumat! Käyttäytymistieteestä tuttu kognitiivinen kolmio auttaa hahmottamaan tätä paremmin.
Tiivistettynä kolmio (ja mielemme) toimii seuraavasti: saamme ajatuksen, jota seuraa tunne, jota seuraa tunteen ohjaama toiminta. Toimintaa seuraa taas ajatus ja ajatusta tunne ja tunnetta toiminta. Ja niin edelleen. Ei siis todellakaan ole yhdentekevää, mitä ja miten ajattelemme tai mikä tunne ajatustamme seuraa.
Toimintamme on tiivissä yhteydessä tunteisiimme, olivatpa ne sitten rakentavia tai lannistavia. On myös hyvä muistaa, että ajatuksemme harvoin ovat puhtaita faktoja. Ne ovat nimenomaan ajatuksiamme ja uskomuksiamme, myös virheellisiä sellaisia. Lähde: https://ihminentavattavissa.fi/blogi/olet-mita-ajattelet
Esimerkkinä: joku ikävä ihminen lähipiiristäsi on koko ikäsi toistellut sinun olevan saamaton ja laiska. Niinpä tunnet itsesi saamattomaksi ja laiskaksi. Joten toimit odotusten mukaisesti ja palautekin on linjan mukaista. Viheliäinen kierre jatkuu.
Tältä pohjalta onkin aika hurjaa, että ajatuksemme ohjaavat toimintaamme niin vahvasti, eikö totta? Ei siis todellakaan ole merkityksetöntä, mitä ja miten ajattelet. Myönteiset ajatukset synnyttävät myönteisiä tunteita ja hyvä, nostava tunne mitä todennäköisimmin johtaa johonkin hienoon, hyvään ja aikaansaavaan.
Vastoinkäymisissä ensimmäiset ajatukset ja tunteet ovat negatiivisia. Niitä seuraava välitön toiminta saattaa olla vahingollista tai taaksepäin vievää, pahimmillaan itsetuhoista.
Jossain syvemmällä kuitenkin kytevät myös vaihtoehtoiset tulkintatavat ja ajatuksenpoikaset: Mitä jos tässä on jotain muutakin? Voinko oppia tästä jotain? Onko mahdollista, että tämä lopputulos onkin pitkässä juoksussa parempi vaihtoehto? Voinko mennä ulos itsestäni ja nähdä, mitä lopputulema merkitsee muille asianomaisille?
Aina ei ole kyse vain meistä.
Negatiivinen vääristymä on yhdenlainen kognitiivinen vääristymä eli virheellinen tai vinoutunut ajattelupa. Negatiivisessa vääristymässä keskitymme negatiiviseen ja kaikki on aina huonosti. ”Miksi mulle aina käy näin?”-ajattelu on hyvä esimerkki kyseisestä vinoumasta. Ymmärrettävästi negatiivinen vääristymä ei kannusta tavoittelemaan unelmia tai vahvista itsetuntoa. Masentunut voi kärsiä negatiivisesta vääristymästä.
https://harimaa.com/mentaali/miten-tainnutat-negatiivisen-ajattelun/
Hassua kyllä, myös positiivinen vääristymä on aito ilmiö. The mindgym – mielen mestariksi tarjoaa kolme tilannetta, jolloin pessimismistä on enemmän hyötyä kuin optimismista. Tilanteet ovat:
- Suurten päätösten teko. Kun on ns. kaikki pelissä, ei välttämättä ole oikea aika kokeilla yltiöpäisen optimismin voimaa. Toisaalta, ne harvat kryptovaluuttoihin koko omaisuutensa pistäneet ja miljonääreiksi yhdessä yössä tulleet saattavat olla eri mieltä.
- Kun väärässä olemisen seuraukset olisivat erittäin vakavat. Tällainen tilanne voisi olla esimerkiksi tutkitun lääketieteellisen hoitomuodon kyseenalaistaminen vain ja ainoastaan innostuksesta ja uskosta uuteen, tutkimattomaan vaihtoehtohoitoon.
- Kun alat lohduttaa henkilöä, joka on hyvin onneton. Ihminen, joka on juuri saanut kuulla sairastuneensa parantumattomaan syöpään ei halua kuulla optimismiasi siitä, kuinka hän nyt voi hyvillä mielin jättäytyä pois työelämästä.
Tiivistäen, terve harkinta ja ihmistuntemus on eduksi myös optimismissa.
Työkalut positiivisempaan ajatteluun
Joonas Harimaa valmentaa yrittäjiä ja johtajia. Hän antaa verkkosivustollaan hyviä työkaluja negatiivisten tunteiden käsittelyyn ja kyseenalaistamiseen. Harimaa kehottaa muun muassa kysymään itseltäsi, mitä saat negatiivisuudesta. Onko se tuottavaa tai onko siitä hyötyä sinulle tai muille ihmisille?
Valmentajan mukaan kaiken alku on kielteisen ajattelun tunnistaminen. Ei haittaa, vaikka sanot kielteisen ajatuksen ääneen. Kun myönnät kielteisen ajattelutavan, on helpompaa myös katkaista kielteisen ajattelun kierre.
Harimaa myös kehottaa tarkkailemaan ajatuksiasi itsesi ulkopuolelta. Mieti, mistä ajatuksesi tulee, onko se luotettava ja johtaako se mihinkään (esim. tavoitteeseen).
Voit myös vaihtaa ja siirtää ajatuksiasi. Jos olet vaikka toistellut itsellesi ”totuutta” että olet saamaton, muuta ajatuksesi hedelmällisempään. Voit olla mitä haluat. Muista siis kognitiivinen kolmio: ajatus→tunne→toiminta!
Viimeinen Harimaan vinkeistä on keskittyminen nykyhetkeen. Keskity tehtävään, älä siihen, mitä ympärillä sanotaan, ajatellaan tai mitä menneisyydessä on tapahtunut. Keskity yhteen asiaan kerrallaan, jolloin stressi helpottaa ja ahdistus sekä negatiiviser ajatukset vähenevät.
Lisäksi Joonas Harimaa kehottaa karsimaan elämästä entuudestaan löytyviä negatiivisia asioita. Usein kannamme niitä mukanamme aivan turhaan.
Negatiivisuudesta voi tulla tapa. Yhtä lailla myönteisestä ajattelusta saa harjoittelulla tehtyä tavan.
Lähde: https://harimaa.com/mentaali/miten-tainnutat-negatiivisen-ajattelun/
Loppuyhteenveto
Lupasin artikkelin alussa etsiä sinulle tapoja suhtautua myönteisemmin elämän haasteisiin ja vastoinkäymisiin.
Tiivistettynä parhaat neuvot ovat tässä:
- Ole kiitollinen siitä hyvästä mitä sinulla on eli keskity positiiviseen.
- Tarkkaile ajatuksiasi. Muista, että ajatus vaikuttaa suoraan tunteeseen joka taas vaikuttaa toimintaan.
- Seuraa tilannetta ulkopuolisen silmin.
- On tilanteita, jolloin optimismi on vaikeaa, ellei mahdotonta. Vuosien kuluttua voi olla mahdollista, että itse tapahtumasta on seurannut jotain hyvää vaikka haava on edelleen olemassa ja auki. Tätä voisi kutsua toivoksi.
Positiivisen elämäntavan puolesta yleensä ottaen on helppo puhua sillä:
- Optimistinen ihminen on onnellisempi.
- Optimistinen ihminen osaa olla kiitollinen omastaan ja välttyy siten hedoniselta adaptaatiolta – siltä, että mikään ei tunnu enää miltään kaikesta hyvästä huolimatta.
- Optimisti elää kauemmin.
- Optimistit ovat yleensä sinnikkäämpiä ja peräänantamattomampia ja saavat enemmän (tai parempia) tuloksia kuin muut.
Lähde: The mindgym – Mielen mestariksi (2006). Otava.
Huomaa, että myönteinen elämänasenne tai positiivisuus ei kuitenkaan tarkoita kielteisten tunteiden tai asioiden kieltämistä. Silloin puhuttaisiin ns. toksisesta positiivisuudesta, joka voi edesauttaa kielteisten tunteiden syntyä ja niiden kertymistä. Parhaimmillaan positiivinen asenne on sitä, että tunnustetaan ja hyväksytään haasteet ja vaikeudet mutta uskotaan ja työskennellään sen eteen, että kaikki kääntyy vielä parhain päin. Voitaisiin kai sanoa, että optimistin fokus on positiivisessa negatiivisen sijaan, kun taas pessimistin fokus on kielteisessä.
Myönteiset ihmiset tapaavat olla halutumpaa seuraa kuin pessimistit. Paljon on puhuttu ns. energiasyöpöistä (energiavampyyri, energiavaras) eli ihmisistä jotka vievät energiaasi ja lannistavat.
Kuinka hienoa olisikaan olla se ihminen, joka inspiroi, kannustaa, saa hymyilemään ja nostaa tunnelmaa?
Jos siis et vielä tähän mennessä ole optimisti, kannustaisin opettelemaan myönteistä elämänasennetta sinulle sopivina suupaloina.
Mitä muuta voit menettää kuin ripauksen negatiivisuutta?
Lähteet:
https://www.potilaanlaakarilehti.fi/artikkelit/optimisti-elaa-terveemmin-ja-pidempaan/
https://www.markkuojanen.com/luokka/psykologia/onnellisuus/
https://www.markkuojanen.com/aihe/martin-seligman/
Huhtamäki Johanna, Pimiä Vappu (2019). Valon antajat – Kiitä unelmasi todeksi. Otava.
The mindgym – Mielen mestariksi (2006). Otava.
https://ihminentavattavissa.fi/blogi/olet-mita-ajattelet
https://harimaa.com/mentaali/miten-tainnutat-negatiivisen-ajattelun/
Lisämateriaalia motivoimaan:
Takanen, Kimmo (2011). Tunne lukkosi. WSOY.
Box breathing voi parantaa mielialaa:
https://www.healthline.com/health/box-breathing
Backlund, Lotta (2021). Sano kyllä! Miten saada reippaudella suhteetonta etua työelämässä ja muussakin elämässä. Tammi.
Uusitalo-Malmivaara Lotta (2015). Positiivisen psykologian voima. PS-Kustannus.
Tony Robbins positiivisen ajattelun tavasta: