Joskus tärkeänkin asian eteen ponnistelu tuntuu vaikealta. Me ihmiset pyrimme pienimmän mahdollisen vaivan periaatteen mukaan pääsemään helpolla. Pitäisi laihduttaa, aloittaa opinnot tai perehtyä sijoittamiseen. Koronapirulainenkin pääsi yllättämään ja sotki hienot suunnitelmat. Alitajunnassa kuitenkin jyskyttää, että on päästävä eteenpäin. Silloin tarvitaan motivaatiota!
Motivaatio psykologiassa
Liikuntapedagogiikan professori Jarmo Liukkonen käsittelee motivaatiota kirjassaan Psyykkinen vahvuus: Mielen taitojen harjoituskirja (PS-kustannus 2017, sivut 41-43). Kirjan mukaan motivaatio on monimutkainen ja jatkuva prosessi, jota muovaavat niin ihmisen persoonallisuus, tunteet ja järki kuin sosiaalinen ympäristökin. Motivaatiotamme ohjaavat meille tärkeät arvot. Motivaatio voidaan nähdä toiminnan ärsykkeenä, joka saa meidät tavoittelemaan joko omia, ryhmämme tai yhteisömme tavoitteita. Meillä kaikilla on erilaisia psykologisia perustarpeita, joita pyrimme tyydyttämään.
Sisäinen ja ulkoinen motivaatio
Liukkosta edelleen lainaten (s.41-43), motivaation lähde voi olla ulkoinen tai sisäinen. Ensimmäisessä ihmisen rooli omiin asioihinsa vaikuttajana on passiivinen ja toiminnan ärsyke on joko fysiologinen kuten nälkä tai se tulee ulkopuolelta, esimerkkinä moite töissä. Toisessa taas ihminen on aktiivinen tekijä sosiaalisessa ympäristössään ja motivaatio lähtee yksilön sisältä.
Abraham Maslow on kenties tunnetuin humanistisen psykologian edustaja ja hän myös järjesti ihmisen tarpeet hierarkkisesti. Alimpana ovat ihmiset perustarpeet kuten ruoka ja lepo. Ylemmillä tasoilla tarpeet muuttuvat psykologisemmiksi. Kaikkein ylimpänä on itsensä toteuttaminen.
Tapa toteuttaa itseään vaihtelee. Yhdistävä tekijä on, että haluamme saada jotain aikaan. Jos siis haluamme toteuttaa itseämme ja saada jotain aikaan, tarvitsemme sisäistä motivaatiota ja konkreettisen tavoitteen.
Miten löytää sisäinen motivaatio tekemiseen?
Joillekin meistä on selvää, mitä elämässä haluamme. Toisille taas ei. Löytääksemme sisäisen motivaation meidän on kysyttävä itseltämme seuraavat kysymykset.
1. Mitä tavoittelen elämässä?
Mikä minulle on tärkeää ja arvojeni mukaista toimintaa?
Mitä ominaisuutta/aikaansaannosta ihailen muissa?
Milloin tunnen oloni aikaansaavaksi ja merkitykselliseksi?
Mikä on minulle luontaista ja helppoa?
2. Miksi tavoittelen asiaa X?
Käy sisäistä dialogia ja kyseenalaista, kysy ja puntaroi. Jos et keksi yhtään hyvää vastausta, ehkä unelma ei olekaan omasi. Ympäristömme syöttää meille jatkuvaa informaatiota. On helppo eksyä matkalla ja luulla jonkun toisen unelmaa omakseen. On myös helpompi asettua meille valmiiksi mallinnettuun rooliin kuin tallata aivan oma polkunsa. Motivaatiota on kuitenkin vaikea, ellei mahdoton, pitää yllä jos ei ole tarpeeksi sisäisiä vaikuttimia toimia asian hyväksi. Ilmiö on tuttu laihduttamisesta.
3. Miten?
Aforismi A goal without a plan is just a dream on tuttu monelle. Lattea sanonta sisältää totuuden siemenen. Mitä tahansa tavoitteletkin, tarvitset suunnitelman. Aikatauluta itsellesi pienin, realistisin askelin etenevä suunnitelma. Jos mahdollista, jaa se osatavoitteisiin. Luo hyviä päivittäisiä rutiineja, jotka vievät sinua lähemmäs unelmaasi. Muista, että polku voi muuttua matkan varrella. Joskus jopa itse tavoite muuttuu. Se ei haittaa. Vain sinä tiedät, mikä sinulle oikeasti on tavoittelemisen arvoista.
4. Edistymisen seuranta
Mistä tiedät eteneväsi? Sovi itsesi kanssa miten seuraat edistymistä.
Onko tavoite mitattavissa?
Missä tilanteessa olin kuukausi tai vuosi sitten?
Miten pysyn polulla jatkossakin?
Voinko pyytää palautetta muilta? Muista, että yhteisössä on voimaa! Ympyröi itsesi kannustavilla ihmisillä. Ole aina rehellinen itsellesi, myös silloin, kun vastoinkäyminen osuu kohdallesi ja kaikki on aloitettava alusta.
5. Itsensä palkitseminen
Muista pitää motivaatiota yllä palkitsemalla itsesi aina, kun saavutat yhden etapin matkallasi. Säästä isoin palkinto loppuun. Ensin työ, sitten huvi.
6. Keep going
Hyvää työtä! Olet viimein saavuttanut tavoitteesi. Seuraavaksi jatkat uuden projektin parissa ja jaat hyvää myös muille: tsemppaa, kannusta ja jaa osaamistasi.
Elämisen arvoinen elämä
Filosofian tohtori, tutkijatohtori Frank Martela tutkii kysymystä: Miten elää hyvä elämä? Hän yhdistää tuloksissaan ennakkoluulottomasti niin filosofiaa kuin eri tieteenaloja.
Kirjassaan Valonöörit-Sisäisen motivaation käsikirja (Gummerus 2015) Martela esittelee niin kutsutun motivaatiotimantin. Timantti mukailee Maslow’n tarvehierarkiaa. Alaosassa ovat perustavimmat tarpeemme kuten Hyväksyntä ja Status sekä Turvallisuus ja Resurssien turvaaminen.
Timantin lävistää horisontaalisesti jana jonka vasemmassa päässä on Toiset ja oikeassa Minä. Vertikaalisen janan alaosassa on Selviytyminen ja yläosassa Arvokkuus. Alaosa vastaa kysymykseen: Miten pysyn elossa? Yläosassa taas ovat vasemmalla Yhteisöllisyys ja Hyvän tekeminen ja oikealla Kyvykkyys ja Vapaaehtoisuus. Ne vastaavat kysymykseen: Mikä tekee elämästä elämisen arvoisen? Lähde: Martela, Frank: Valonöörit-Sisäisen motivaation käsikirja, Gummerus 2015.
Martelan timanttia voi käyttää lunttilappuna etsiessämme motivaatiota. Jokainen meistä tarvitsee vaihtelevissa suhteissa timantin sivujen toteutumista elääkseemme motivoivaa, hyvää elämää. Vain sinä tiedät, miten hiot oman timanttisi säihkyväksi.
Lopuksi
Suurimmalla osalla hyvinvointivaltioiden asukkaista Maslow’n tarvehierarkian mukaiset perustarpeet täyttyvät suhteellisen vaivattomasti. Enin osa maailman väestöstä ei ole näin onnekasta, vaan heidän päivittäisenä motivaattorinaan toimii pakko.
Yksilön merkityksen etsiminen voidaan nähdä luksuksena, jota ei kaikille suoda. Paremman tavoittelu on kuitenkin inhimillinen piirre sekä jatkuvan kehityksen välttämätön edellytys.