Ilta-Sanomat (18.2.2021) kertoi meille vastikään, että korona-aika jakoi suomalaiset kotitaloudet voittajiin ja häviäjiin. Artikkeli perustui Taloussanomien verkkokyselyyn, jonka mukaan osa talouksista on saanut säästöön tavallista enemmän rahaa kulutuskohteiden, kuten matkailun ja ravintolassa käyntien, jäädessä pois.
Toisilla taas on ollut tavallista tiukempaa lomautusten, irtisanomisten tai omaa toimialaa koskevien taloudellisten vaikeuksien vuoksi.
Ilta-Sanomien jutussa kerrotaan muun muassa, kuinka eräs eläkeläispariskunta on tukenut kahta aikuista ja perheellistä muusikkolastaan, jotka koronan myötä ovat joutuneet kohtaamaan täydellisen yhtäkkisen ja yllättävän työttömyyden.
Työttömyyskassojen päivärahoja saattoi koronavuonna 2020 ruuhkaisuuden takia joutua odottamaan pitkäänkin. Tästä kärsi erityisesti, jos ei ollut varautunut vaikeisiin aikoihin taloudellisella puskurilla. Moni valmistautuukin nyt ikäviin uutisiin keräämällä säästöjä ja kuluttamalla vain välttämättömään.
Lähde: Ilta-Sanomat 18.2.2021: ”Säästöön jäi jopa naurettavan paljon rahaa” – korona-aika jakoi suomalaiset voittajiin ja häviäjiin – https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000007809673.html
Säästäminen ja nuukailu taas ajankohtaista
Suomalaiset ovat perinteisesti säästäneet pankkitileille. Nykykorkojen ollessa alhaalla ja sijoittamisen ollessa helpompaa kuin ikinä ennen, yhä useampi hajauttaa varojaan myös sijoittamalla.
Olisiko nyt nuukailun vuoro? Meille korostetaan kotitalouksien kulutuksen olevan ensiarvoisen tärkeää kansantaloudelle. Totta. Rahaa pitää käyttää ja laittaa kiertoon systeemiin.
Jokaisen on kuitenkin ensisijaisesti huolehdittava oman taloutensa kantokyvystä. Jos henkilökohtainen talous on kaikinpuolin kunnossa, ilman muuta tulee käyttää rahaa kotimaisiin tuotteisiin ja palveluihin. Läheskään kaikilla ei kuitenkaan ole. Eletään kädestä suuhun. Kenen tahansa talous voi muuttua silmänräpäyksessä loistavasta arveluttavaksi. Siksi jokaisen on hyvä osata myös nuukailla.
On parempi aloittaa nuukailu vapaaehtoisesti ennen kuin se tapahtuu pakotetusti ulkoisen tahon päätöksen takia tai yllättävän tapahtuman johdosta. Kun tilillä on vielä säästöjä eikä ole pakko järsiä seiniä nälkäänsä.
Itse puhunkin nuukailun sijaan mieluummin kohtuullisesta elämäntavasta. Kohtuullisen elämäntavan valitseminen omasta tahdosta on jo psykologisesta näkökulmasta mukavampaa kuin siihen pakosta turvautuminen vaikeassa elämäntilanteessa.
Nuukailun huono maine
Nuukailulla ja etenkin pihistelyllä on huonohko maine. Nuuka ihminen nähdään usein haluttomana antamaan omastaan, itsekkäänä ja ahdasmielisenä, jopa pakko-oireisena, kurjaa ja ilotonta elämää viettävänä hamsterina, jonka seurassa tai varsinkaan vieraana kukaan ei viihdy.
Nuukailija pöllii sokeripussukoita kahvilasta, jossa hänen hyväuskoinen ystävänsä hänelle jalomielisesti tarjoaa kahvin ja pullan. Monen jakama mielipide erityisesti keskustelupalstoilla tuntuu myös olevan, että nuukailija on sama asia kuin lokkeilija.
Väitän, että yllä mainituissa mielikuvissa mennään usein metsään. Nuukailijoita on toki moneen junaan, niin kuin meitä ihmisiä muutoinkin. Parhaimmillaan nuukailu kuitenkin parantaa elämänlaatua, luo onnistumisen tunteita ja mahdollisuuksia rahallisen säästön muodossa ja on ekologinen elämäntapa. Harkitsemattoman kuluttamisen sijaan nuukailija valitsee tarkoin, mikä on kuluttamisen arvoista ja mikä tuo hänen elämäänsä aitoa lisäarvoa.
Miten siis nuukailet ilman kituuttamista?
Jotta saisimme vastauksen kysymykseen, meidän on tutkittava säästämisen ja nuukailun psykologiaa.
Amy Dacyczynia kutsutaan Yhdysvalloissa nimellä The Frugal Zealot, vapaasti käännettynä ”Säästäväinen Hihhuli”. Hän onkin siellä paikallinen legenda pihistelijöiden keskuudessa. Dacyczyn kirjoitti vuosina 1990-1996 säännöllisesti uutiskirjettä The Tightwad Gazette tilaajilleen. Aiheena oli pihistely ja säästövinkit. Sittemmin hänen uutiskirjeensä on koottu yhteen kokonaiseksi kirjaksi: The Complete Tightwad Gazette. Promoting Thrift as a Viable Alternative Lifestyle (1999). Random House USA Inc.
Dacyczyn käsittelee kirjassaan myös nuukailun psykologista puolta. Hän ja miehensä ovat sitoutuneet nuukailuun, vaikka nykyään ovatkin taloudellisesti vapaita eikä heidän olisi pakko elää nuukailemalla. Miksi? Koska he haluavat. Heille päivittäiset valinnat tuntuvat luonnollisilta ja hyvilltä. Ja siinä on myös nuukailun jalon taidon salaisuus. Sitä pitää haluta ja sen tulee olla oma valintasi.
Laihduttaessa epäonnistut sataprosenttisen varmasti, mikäli tunnet olevasi laihduttamassa vastoin tahtoasi, sinulle sopimattomalla tavalla tai väärästä syystä. Samoin nuukaillessa tunnet kituuttavasi, jos teet sitä pakotetusti tai sinulla ei ole siihen sisäistä motivaatiota. Dacyczyn kehottaakin huomioimaan kolme seuraavaa seikkaa, mikäli haluat nuukailla muttet halua kokea kituuttavasi:
- Tunnusta, että olet sitoutumassa nuukailuun omasta vapaasta tahdostasi. Olet päättänyt luopua jostakin saavuttaaksesi jotain muuta. Vertailun vuoksi kokeile seuraavien sävyeroa: ”Syön eilisiä tähteitä koska minun on pakko” vs. ”Syön eilisiä tähteitä koska voin siten jättää yhden tarpeettoman kauppareissun väliin ja säästää sen verran rahaa.” Kun ymmärrät, ettet tee mitään pakotetusti vaan omasta vapaasta tahdostasi, tunnet hallitsevasi elämääsi. Valinta on sinun.
- Kun alat nuukailla, ala karsia kulutuksen kohteitasi sen mukaan, mikä asia tuottaa vähiten lisäarvoa suhteessa sen hintaan. Tämä on toki hyvin henkilökohtaista. Sinulle lauantain saunaoluella voi olla merkityksellinen arvo rentoutumisessa ja itsesi palkitsemisessa. Toiselle se taas olisi turha tapa.
Kun luovut asioista, mieti, mitkä asiat ovat sinulle merkityksellisiä ja mistä taas olet valmis luopumaan. Jos sinulla esimerkiksi on viisi lasta, todennäköisesti haluat jatkossakin ruokkia heidät laadukkaalla ja vaihtelevalla ravinnolla. Mutta oletko varma, että haluat edelleen maksaa kahden suoratoistopalvelun kuukausimaksuja? Valinta on sinun.
Varmista kuitenkin, että säästöä syntyy etkä vain siirrä menoja yhdestä kohteesta toiseen. Kysy myös itseltäsi toistuvasti, onko tuote, palvelu tai elämys sen hinnan arvoinen sinulle? Tämä koskee niin pizzaperjantaita kuin saunapaljua. Valinta on sinun. Amy osuvasti muistuttaa, että valitsemme useammin käyttää rahaa pieniin asioihin jotka ovat tärkeysjärjestyksen häntäpäässä kuin isoihin asioihin jotka ovat tärkeydeltään kärkipäässä.
Meille tärkeiden asioiden, kuten oman kodin tai lemmikin hankkimatta jättäminen on kituuttamista. Loppuunpalaminen suuripalkkaisessa työssä on kituuttamista. Hernekeiton valitseminen pizzapalan sijaan ei ole kituuttamista. Maksullisen suoratoistopalvelun vaihtaminen maksuttomaan ei ole kituuttamista. Kun jätät väliin tavaksi jääneet mutta tärkeysjärjestyksen häntäpäässä olevat asiat, sinulla on jossain vaiheessa varaa toteuttaa asioita jotka tuovat aitoa lisäarvoa elämääsi.
- Älä vertaa itseäsi toisiin. Jokaisen lähtökohta ja olosuhteet ovat erilaiset. Kateus, katkeruus tai vertailu ei auta mitään. Hedelmällisintä on, että kartoitat ja hyväksyt oman sen hetkisen tilanteesi, pysyt positiivisena ja teet toimintasuunnitelman.
Yhteenveto
Kun seuraavan kerran törmäät nuukailijaan, älä tuomitse häntä siltä istumalta. Sen sijaan kehotan sinua tarkastelemaan häntä suurennuslasin alla. Hänen käytökseensä ja toimintaansa saattaa olla hyvä syy.
Nuukailijalla saattaa nimittäin olla suuri unelma, jonka eteen hän tekee töitä. Hän jättää nykyisyydessä väliin pienet merkityksettömämmät asiat, jotta voisi tulevaisuudessa nauttia merkityksellisistä ja isoista asioista. Eikä se edes tunnu missään, sillä hän nauttii matkanteosta – ilman kituuttamista.
Lähteet:
Ilta-Sanomat 18.2.2021: ”Säästöön jäi jopa naurettavan paljon rahaa” – korona-aika jakoi suomalaiset voittajiin ja häviäjiin – https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-2000007809673.html
Dacyczyn, Amy (1999). The Complete Tightwad Gazette. Promoting Thrift as a Viable Alternative Lifestyle. Random House USA Inc.