Tiedät varmasti tunteen. Asiat kasaantuvat ja alkaa tuntua, ettet selviä niistä. Suunnitelmat, haaveet ja toiveet tuntuvat aina vain kaukaisemmilta asioilta. Jokainen päivä on taistelua. Nukkumaanmeno on helpotus, mikäli et kärsi unettomuudesta. Silloin se on vain yksi ahdistuksen aihe lisää. Oman elämän hallinta häviää pikkuhiljaa.
Useat eri asiat voivat aiheuttaa elämänhallinnan vaikeuksia. Sitä tapahtuu kenelle tahansa ja missä elämän vaiheessa tai tilanteessa tahansa. Koska elämä on. Elämä on haastavaa, yllättävää, traagista, kiireistä ja kuormittavaa. Mutta pitäisikö sen olla?
Kuormittunut mieli ei enää hahmota asioita niiden oikeissa mittasuhteissa. Olo saattaa olla masentunut tai pohjattoman surullinen, lamaantunut ja passiivinen tai jatkuvasti ärtynyt ja puolusteleva. Pienet asiat ja vastoinkäymiset voivat vaikuttaa isoilta ja merkittäviltä.
Uupuneena joko syyttää kaikesta itseään tai vaihtoehtoisesti syy on kaikkien muiden. Mieli ei osaa suodattaa tapahtumia normaaliin tapaan. Pienimmätkin vastaiskut voivat tuntua kohtalokkailta.
Pienet ja suuret vastoinkäymiset
Meillä kaikilla on elämässämme erilaisia ja eri kokoisia haasteita ja vastoinkäymisiä. Sitä, että minä astun putipuhtailla kengilläni keväiseen koirankakkaan, voi tuskin verrata siihen, että puolisosi menehtyy syöpään. Joku kilahtaa, kun auto hajoaa. Mutta se ei vastaa sitä surua, mitä lapsettomuudesta kärsivä voi kokea. Silti meillä jokaisella on oikeus tunteisiimme, myös mitättömiä vastoinkäymisiä kohdatessamme.
Älä kerää kaikkia huolia samaan koriin
On hyödyllinen taito osata suodattaa vastoinkäymisiä niiden oikean mittakaavan mukaan. Turha stressaaminen, huolehtiminen ja provosoituminen syö voimia. Tunnemme kaikki kehotuksen olla laittamatta kaikkia munia samaan koriin.
Samaan tapaan myöskään ongelmia ei kannata kerralla koota yhteen koriin. Jos niin tekee, niitä hypistelee ja pyörittelee kuin Taru Sormusten Herrasta hahmo Klonkku, joka ei osaa luopua addiktiostaan tarunomaiseen sormukseen. Ei vaikka se vie hänet aina syvemmälle ja syvemmälle kurjuuteen.
Elämänhallinta on illuusio
Elämänhallinta käsitteenä on hyvä tavoite, mutta rehellisesti sanottuna se on myös illuusio. Näennäisesti voi tuntua, että elämällä nätisti ja kunnollisesti myös niitämme sitä mitä kylvämme. Valitettavasti asia ei kuitenkaan aina ole niin.
Kyllä, hyvillä teoilla ja uurastuksella saavuttaa parhaimmillaan upeita tuloksia elämässä. Mutta paljon on myös kiinni onnesta ja sattumasta. Masentaako ajatus sinua?
En sano, että hyvät elämänhallinnan taidot valuisivat hukkaan. En sano, että anna mennä, elä hunningolla, millään tekemälläsi ei ole väliä. En kehota olemaan itsekäs, laiska tai päämäärätön.
Yritän sanoa, että harhakuvassa nimeltä elämänhallinta on myös paljon lohtua. Emme voi yrittää hallita kaikkea elämässämme. Joskus on vain ratsastettava aallon harjalla, oli se sitten kuinka korkea tai matala hyvänsä. Joskus on myös ok antaa periksi. Sillä mitä enemmän valmiiksi väsynyt mieli yrittää vastustaa kohtaamiansa vaikeuksia, sitä väsyneemmäksi se käy. Taisteluväsymys iskee.
Avun pyytäminen
Periksi antamisella tarkoitan avun pyytämistä. En mitään kohtalokkaampaa. Aina ei tarvitse pärjätä yksin. Joskus on ihan ok nostaa kädet ilmaan ja todeta: ”En jaksa enää. Auttakaa. Haluan päästä pois tästä kuopasta ja olla taas oma itseni. Haluan nauttia elämästä ja tavoitella unelmiani.”
Olemme jo reilun vuoden eläneet harvinaislaatuista aikaa. Nyt jos koskaan tarvitsemme toista ihmistä tuomaan lohtua ja turvaa, uskoa ja toivoa elämän jatkumiseen.
Juuri nyt emme voi halata tai koskettaa. Pieni sana tai teko toiselta ihmiseltä voi silloin olla kaikki mitä tarvitaan, että toinen ihminen jaksaa vielä yhden päivän.
Apua on saatavilla.