Silloin tällöin sivusto saa kunnian julkaista anonyymin vierailevan kirjoittajan artikkeleita. Tämä artikkeli on sellainen. Toivotan sinulle antoisaa lukuhetkeä!
Vaivaako sinua joskus täysin tarpeeton epävarmuus tekojesi suhteen? Onko sinulla tapana vähätellä itseäsi ja saavutuksiasi? Tiesithän, että osa hyvää itsetuntemusta on tunnistaa, missä asioissa on hyvä, ja missä vielä olisi petrattavaa.
Jos satut olemaan luonteeltasi täydellisyyden tavoittelija eli perfektionisti – niin kuin allekirjoittanut – voi olla todella vaikea hahmottaa (ja myöntää) olevansa ihan oikeasti hyvä jossakin. Tai siis ainakin riittävän hyvä. Jokainen on itsensä pahin kriitikko.
Joskus tämä itsekriittisyys voi kuitenkin kasvaa liian suuriin mittakaavoihin. Tällöin tuntee vain esittävänsä taitavaa ja osaavaa ihmistä. Vaikka oikeasti olisikin hyvä, jopa erinomainen, asioissa, joita tekee. Kuulostaako tutulta?
*Artikkeli sisältää mainoslinkin. Mainoslinkki on merkitty *-merkillä.
Mitä huijarisyndrooma tarkoittaa?
Keskustelin äskettäin erään eläkeikäisen ihmisen kanssa tästä aiheesta. Hänellä on takanaan monen vuosikymmenen työkokemus omalla alallaan. Ulkopuolisen silmin todella onnistunut ja hyvin hoidettu ura. Silti kyseinen henkilö itse kokee ”huijanneensa” itsensä onnistuneesti läpi työelämän. Enhän minä oikeasti oikein mitään osannut, en olisi sopinut siihen tehtävään, joku toinen olisi ollut parempi, jne. jne. Tätä itsensä ja saavutustensa vähättelyä kutsutaan huijarisyndroomaksi.
Huijarisyndrooma on psykologinen ilmiö, jossa henkilö ei hahmota omia saavutuksiaan todisteista huolimatta. Hän kokee kaikki saavutuksensa vain hyväksi onneksi tai sattumaksi. Samoin hän on mielestään vain onnistuneesti näytellyt taitavaa ja pätevää muille ihmisille. Tällöin henkilöä seuraa jatkuva pelko siitä, että toiset huomaavat epäpätevyyden ja kulissit kaatuvat.
Nimestään huolimatta huijarisyndrooma ei kuitenkaan ole mielenterveyden häiriö. Termi esiintyi ensimmäisen kerran Pauline Clancen ja Suzanne Imes’n vuonna 1978 julkaisemassa artikkelissa, jossa he tutkivat menestyneiden naisten käsityksiä itsestään.
Lähde: https://fi.wikipedia.org/wiki/Huijarisyndrooma
Mistä huijarisyndrooma johtuu?
Huijarisyndrooman syntyyn vaikuttavat asiat juontavat juurensa jo lapsuudesta, kertoo psykologi Tiina Ekman Kodin Kuvalehden haastattelussa. (https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/voi-hyvin/psykologia/kohta-kaikki-huomaavat-etten-oikeasti-osaakaan-nain-paaset-irti ).
Se, miten vanhemmat suhtautuvat lapsensa taitoihin ja kykyihin, vaikuttaa pitkälle aikuisuuteen. Esimerkiksi lapsen ylenpalttinen kehuminen kotioloissa voi johtaa siihen, ettei lapsi koekaan pärjäävänsä koulussa riittävän hyvin, koska on todellisuudessa varsin keskiverto muihin verrattuna. Toisaalta vanhempien osalta lapsen taitojen tarpeeton vähättely voi myös vaikuttaa negatiivisesti lapsen hahmotukseen omista taidoistaan. Näistä seikoista muodostuu ihmisen identiteetti ja omakuva.
Kuka huijarisyndroomasta kärsii?
Huijarisyndrooman uhreiksi joutuvat todennäköisemmin naiset, varsinkin nuoret korkeakoulutetut naiset. Tämän uskotaan osittain johtuvan siitä, että korkeakoulutetut nuoret työskentelevät muiden älykkäiden, lahjakkaiden ihmisten seurassa. Tällöin myös työyhteisön valppaus ja paineet onnistumisesta ovat suurempia.
Mutta syndrooma ei silti ole mitenkään sidottu sukupuoleen tai ikään. Miesten on kuitenkin todettu saavan naisia enemmän tukea pelkojensa ja epävarmuuksiensa voittamiseen. Huijariajatteluun sortuu ainakin kerran elämänsä aikana noin 70 prosenttia ihmisistä. Aika hurja luku!
Syndrooma on tunnettu myös julkisuuden henkilöiden keskuudessa. Esimerkiksi näyttelijä Krista Kosonen ja kansanedustaja Iiris Suomela myöntävät Ylen haastattelussa kärsivänsä (täysin turhasta) epävarmuudesta työnsä ja taitojensa suhteen.
Psykologi Tiina Ekmanin mukaan huijarisyndrooma ei ole aina automaattisesti negatiivinen asia, vaan se voi olla myös eteenpäin ajava voima. Huonoksi tilanne muuttuu silloin, jos huijarisyndrooma ja siihen liittyvä epävarmuus vievät liikaa voimavaroja ja aiheuttavat ahdistusta. Lue siis eteenpäin, jos koet että huijarisyndrooma vie liikaa energiaasi!
Lähde: https://duunitori.fi/tyoelama/huijarisyndrooma/
Lähde: https://yle.fi/uutiset/3-11606092
Lähde: https://areena.yle.fi/audio/1-1889019
Voit testata kärsitkö huijarisyndroomasta osoitteessa https://omaaikalehti.fi/testaa-karsitko-sinakin-huijarisyndroomasta/.
Miten huijarisyndroomasta sitten pääsee eroon?
Yksinkertaisesti sanottuna – älä yliajattele! Jos joku antaa sinulle tehtävän, hän myös oletettavasti luottaa siihen, että juuri sinä saat kyseisen tehtävän suoritettua onnistuneesti. Eihän hän muuten antaisi kyseistä tehtävää juuri sinulle.
On oltava olemassa siis päteviä todisteita siitä, että sinä osaat. Näinhän työnhakukin toimii. Lähetät hakemuksen, jossa esittelet taitosi ja pätevyytesi. Työnantaja sinut valitessaan uskoo siihen, että juuri sinä olet pätevä tehtävään. Joten mikset myös sinä voisi uskoa omaan pätevyyteesi?
No, tunnethan sanonnan easier said than done. On helppo kehua toisten saavutuksia ja taitoja, mutta itsensä kehuminen on vaikeampaa. Omakehu haisee ja niin edelleen. Eihän kukaan halua itseriittoiselta vaikuttaa. Mutta silti, kyllähän faktoja saa sanoa.
Jos olet ihan oikeasti hyvä työssäsi, tenniksessä tai päässälaskussa, niin mikset voisi sitä ääneen todeta. Luultavasti maailmassa on muitakin yhtä hyviä tai parempia tenniksenpelaajia tai työntekijöitä mutta se ei poista sitä faktaa, että myös sinä voisit olla taitava. Ethän siis vähättele itseäsi.
Psykologi Tiina Ekman on listannut muutamia ohjeita, joilla huijarisyndrooman voi nujertaa.
Ensinnäkin motivoi itseäsi tekemään asioita positiivisen kautta. Älä keskity negatiivisiin ajatuksiin vaan ajattele itseäsi kannustavasti. Tunnista mitkä ajatuksistasi ovat totta ja mitkä ovat huijarisyndrooman vaikutusta. Muista, ettei huijarisyndrooma tee negatiivisia ajatuksiasi ja pelkojasi todeksi.
Ota positiivinen palaute vastaan avoimesti ja anna sen jäädä mieleesi. Kiitä palautteen antajaa. Kerro läheisille ihmisille tunteistasi ja peloistasi, älä jää tunteidesi kanssa yksin. Huijarisyndrooma helpottaa, kun pystyt puhumaan avoimesti siitä, mikä on riittävän hyvä ja asetatko itsellesi ehkä liikaakin vaatimuksia.
Opettele sietämään keskeneräisyyttä äläkä pyri täydellisyyteen. Tunnista milloin olet tehnyt hyvää työtä ja menestynyt. Ota kehut ja kiitos vastaan äläkä vähättele saavutuksiasi. Opi pyytämään apua ja sanomaan ei tarvittaessa. Elä hetkessä äläkä murehdi liikaa tulevaa. Luota siihen, että olet ihan yhtä hyvä kuin muutkin.
Lähde: https://duunitori.fi/tyoelama/huijarisyndrooma/
Psykologi Tiina Ekman on kirjoittanut kirjan Huijarisyndrooma. Miksi en usko itseeni? (Vaikka olen oikeasti hyvä). Minerva Kustannus Oy, 2017.
*Kirjan voit ostaa täältä
Yhteenveto
Toivon, että tästä artikkelista on ollut hyötyä juuri sinulle, joka kärsit huijarisyndrooman aiheuttamasta ahdistuksesta. Toivon, että alat luottamaan itseesi ja taitoihisi. Uskallat sanoa olevasi oikeastaan aika hyvä jossakin. Monesti toivomme ja odotamme muiden ihmisten sanovan meille sellaisia asioita mitkä voisimme hyvin sanoa itsekin itsellemme. Kuten:
Olet aika hyvä tyyppi.
Osaat tämän asian hyvin.
Kyllä sinä pärjäät, vahva ihminen.
Tartu innolla uusiin haasteisiin ja luota itseesi.
Kyllä sinä osaat!
